Urheiluauto radalle ja viisi yksilöä katulle

Gioliton suunnittelema uusi Abarth 1000 SP esiteltiin Padovassa syksyllä 2021 ja se sai yleisöltä niin paljon positiivista palautetta, että Abarth Classiche päätti valmistaa niitä rajoitetun määrän vuosina 2022-23. Niistä viisi kappaletta tulee katukäyttöön ja auton hinnan arvioidaan jäävän alle 200.000,- euroa.

Uudet 1000 SP:t valmistetaan Alfa 4C -runkojen ja tekniikan ”päälle”. 1000 SP:n korin muodot ovat tyyliltään alkuperäisen 1966 valmistetun mukaisia. Auton sisusta sen sijaan periytyy Alfa 4C:stä, kuin myös sen moottori, mutta 1000 SP:stä tulee katottomuuden ja useiden hiilikuituosien ansiosta kevyempi kuin 4C:stä.

Alkujaan uusi Abarth 1000 SP sai alkunsa Abarthin johtajan Antonino Labaten toiveesta vuonna 2009. Abarth oli tuolloin julkistanut Abarth 500:n ja Labate pyysi Giolitoa suunnittelemaan uuden urheiluauton yhden merkin kilpasarjaan. Autoja olisi tarkoitus valmistaa 1000 kappaletta ja että Roberto saisi pienen tiimin käyttöönsä Centro Stilestä.

Klassiset muodot piirrettiin nykyaikaan

Auto Italia -lehden haastattelussa hän kertoo aina ihailleensa vanhojen autojen muotoja ja hänestä vuoden 1966 1000 SP oli Abarthin paras luomus, joten jotain sitä vastaavaa oli tarkoitus tehdä. Sergio Marchionne ja tekninen johtaja Harald Wester antoivat luvan projektin aloittamiseen, mutta halusivatkin siitä Alfa Romeon, joka sitten vuonna 2011 esiteltiin mallinimellä 4C. Roberto kuitenkin jatkaa: ”ajatus uudesta 1000 SP:stä ei koskaan poistunut mielestäni, ja kun ’Lockdown’ tuli vuonna 2020, niin kaivoin projektin materiaalin esiin ja muutin auton korin sopivaksi 4C:n runkoon. Autohan on kapea ja avonainen ”barchetta” (vene) ja tietysti paljon kookkaampi kuin alkuperäinen vuoden 1966 versio, mutta sen mittasuhteet nykyisen 595:n kanssa ovat samat kuin alkuperäisen Abarth 500:n ja 1000 SP:n välillä”.

Perintö-Abarth

Roberto kertoo että 1000 SP on hänen ”perintönsä” Abarth-intoilijoille. Se on se ”kadonnut” auto, jota keräilijät tulevat arvostamaan. Se ei ole mikään 4C:n jatkolämmittely, vaan alkuperäisen projektin tuotos. Siitä valmistetaan myös manuaalivaihteistollinen yksittäiskappale. Roberto toivoo että Abarth Classiche valmistuttaisi myös jonkin toisen samallalailla Abarth-intoilijoiden sydämiin menevän vanhan mallin.

Alkuperäinen 1000 SP

Ensimmäinen Abarth 1000 SP valmistui vuonna 1966. Sen juuret juontavat kuitenkin jo vuoteen 1958 ja silloin Torinon autonäyttelyssä esiteltyyn, Sport Racing -luokkaan tarkoitettuun Alfa Romeo Abarth 1000 kilpa-autoon, joka oli Carlo Abarthin ja Alfa Romeolta lainassa Abarthilla Torinossa työskennelleen Mario Coluccin yhteistyön tulos. Se oli myös Abarthin ensimmäinen putkirunkoinen automalli, sen korin muodot piirsi Bertonen Franco Scaglione.

Alfa Romeo hylkäsi, Fiat adoptoi

Alfa Romeo päätti kuitenkin olla valmistamatta niitä ja jatkamatta yhteistyötä Carlo Abarthin kanssa, joka sitten lähestyi FIATia ja aloitti sen kanssa yhteistyön.

Mario Coluccin osaaminen oli kuitenkin vakuuttanut Carlo Abarthin ja hän halusi tämän yhtiöönsä. Tämä hyväksyi kutsun ja aloitti Abarthilla vuonna 1960 teknisenä johtajana. Abarth antoi Mariolle tehtäväksi kunnianhimoisen ja vallankumouksellisen projektin: Abarth 1000 SP (Sport Prototipo) kilpa-auto.

Projekti olikin erityisen mielenkiintoinen, sillä Abarthin mielestä paras runkorakenneratkaisu olisi neliömäinen teräsrunko, jossa on moottori Porsche-tyyppisesti taka-akselin takana, mutta Coluccin mielestä teräksinen putkirunko ja moottori keskellä olisi paras ratkaisu. Molemmat toteutettiin ja molemmat toteutukset saivat yhtä paljon testikuljettajia puolelleen.

Simca Abarth vai Fiat Abarth?

Colucci sai kuitenkin ”vapaat kädet” ja tuloksena oli putkirunkoinen ja keskimoottorinen ensimmäinen versio nimeltään Fiat Abarth Spider Sport. Siinä testattiin sekä Fiatin että Simcan erikokoisia moottoreita ja vaihteistoja. Sarjan onnistumisia ja epäonnistumisia jälkeen käännöskohdaksi tuli vuonna 1966 vaihtoehto SE04, joka sai nimeksi Fiat Abarth 1000 SP. Siinä oli Fiatin nelisylinterinen 982 cm3 moottori kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla ja kahdella kaksikurkkuisella Weber 40 DCOE kaasuttimella. Tehoa moottorista otettiin 105 hv (8000 rpm). Auton huippunopeus oli yli 220 km/h ja sen kuivapaino oli 480 kg.

Ensimmäiset tärkeät kilpailutulokset 1000 SP:llä otettiin neljäs syyskuuta 1966, kun sveitsiläinen Herbert Müller ja saksalainen Klaus Steinmetz olivat kolmansia yleiskilpailussa Nürburgring 500 km -kilpailussa ja voittivat 1000-cm3 luokan. Kun 1000 SP:tä oli valmistettu yhteensä 50 kpl, se sai Group 4 Sport / luokka 1000 -tyyppihyväksynnän maaliskuussa 1968.

—————-

Roberto Giolito, Fiat 500 ja Multiplan suunnittelija, nimitettiin Fiat-Chryslerin ”perinne-osaston” (FCA Heritage) johtoon vuonna 2020.
Nimityksen jälkeen alkoi maanlaajuinen karanteeni, joten hänelle tuli vapaata aikaa. Roberto päätti käyttää ajan järkevästi, ja käyttää sen jo kuopatuksi ajatellun, vuonna 2009 aloitetun Abarth 1000 SP urheiluauton henkiinherättämiseen. Projektihan ei oikeasti kuollut, vaan se sai uuden suunnan kun suunnitelma esiteltiin FCA:n silloiselle pääjohtajalle Sergio Marchionnelle.
—————-

Teksti: Yrjö Hakulinen, kuvat: FCA-Heritage, artikkeli julkaistu SccH:n Siipimutteri 2/2022 jäsenlehdessä.